keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Kakkumaistiaiset

Sisko kaipaili mansikkajuustokakkua kun sitä viimeksi tein, muttei koskaan ehtinyt saada siitä palaakaan. Joten kun systeri oli tulossa kylään, tein ihan häntä varten sellaisen. Aina kaikki ei kuitenkaan mene putkeen - tällä kertaa ei kakun kiille. Syy lienee liian märkien pakasteesta otettujen mansikoiden, muutakaan en keksi. Kiille ei halunnut hyytyä kakun päälle, vaan sulatti lopulta osan juustokakustakin pois, kun oli pakko valuttaa nesteet kakun päältä. Pelastin kakun lopulta pakastimen kautta ja kuorruttamalla sen vaniljavaahdolla ja uudella setillä mansikoita.



Samalla sain inspiraation tehdä pari muutakin kakkua, vähän niinkuin testimielessä jotain uutta:

Pätkiskakkua mukaillen (Mokka)tryffelikakku

  • 150g voita sulatetaan
  • 15 Brunbergin (mokka)tryffeliä pilkotaan sulan voin joukkoon
  • sekaan lisätään 3 kananmunaa
  • ja 2dl kermaviiliä (tai maustamatonta jugurttia)
  • sekoitetaan keskenään kuivat ja lisätään joukkoon:
    4dl vehnäjauhoja
    1tl vaniljasokeria
    2tl leivinjauhetta
    4rkl kaakaojauhetta
    3dl sokeria
Taikina sekoitetaan hyvin ja kaadetaan voideltuun vuokaan. Paistetaan uunissa 175 asteessa noin 45min.

Kuorrutus jäähtyneen kakun päälle: sulatetaan 200g tummaa suklaata ja 100 g voita, sekoitetaan tasaiseksi ja kaadetaan varovasti kakun päälle.



Banoffee-torttua mukaillen Päärynä-toffeekakku

  • pohja: 300g suklaa-digestivejä murustettuna, sekoitetaan 100g sulatettua voita
    painellaan irtopohjavuokaan, vähän reunoille asti
  • 397g kondensoitua maitoa keitetään toffeeksi
    purkista irrotetaan etiketit, keitetään vesikattilassa pienellä lämmöllä n. 3 tuntia
    avataan purkki ja kaadetaan toffee vuokaan pohjan päälle
  • laita kakku jääkaappiin (tai pakastimeen) jäähtymään
  • valuta 2prk säilykepäärynöitä ja viipaloi jäähtyneen toffeen päälle (jätä 3 puolikasta koristelua varten)
  • vatkaa 2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta tai vaniljasokerilla maustettua kermaa ja kaada päärynöiden päälle
  • viipaloi viimeiset päärynänpuolikkaat kerman/vaniljavaahdon päälle

Meitä ei ollut kuin viisi aikuista ja kaksi lasta syömässä, joten hiukan jäi kakkuja pakastimeenkin ;)

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Banaanipannaria

On ollut lasten serkut isänsä kanssa meillä päivän kylässä. Iltapalaksi piti laittaa jotain helppoa, mistä riittää koko joukkiolle mahan täytettä. Pannaria se oli, banaanipannaria, kun tarkkoja ollaan.
  • 3 kananmunaa
  • 3rkl sokeria
  • 0,75l maitoa
  • 4dl vehnäjauhoja
  • 1 banaani pilkottuna
  • hetken mielijohteesta heitin sekaan myös noin ruokalusikallisen mantelijauhtetta
  • pannari uuniin n. 200 asteeseen vajaaksi tunniksi
Pannarin kaveriksi pyötään vadillinen tuoreita mansikoista ja kulhollinen suklaajäätelöä. Joka astia tuli tyhjäksi ;)

torstai 2. heinäkuuta 2009

Ahven ja 3 särkeä

Oltiin likkojen kanssa landella pari päivää. Esikoinen tykkää onkia, joten nappasi jälleen mato-ongen kouraansa ja ryhtyi kokeilemaan kalaonneaan. Viime kesänä sai saaliiksi kerran ahvenen, mutta nytpä oli onnea matkassa enemmänkin! Pikkusiskon laittoi matoa koukkuun, ja isosisko veti järvestä ylös kalan toisensa perään, pikkusiskon toimiessa haavityttönä. Ensin tarttui onkeen pienehkö ahven, sitten vähän isompi särki, sitten pari vielä isompaa särkeä, joiden kanssa tarvittiin jo äiti apuun!



Tuotiin kalat tänään kotiin mukanamme, ja minä pääsin verestelemään kalanperkausmuistoja ajalta, jolloin meillä landella kalastettiin muikkuja verkoilla ahkerasti. Siitä on aikaa, varmaan yli 15 vuotta, kun viimeksi jouduin perkaamaan kalaa. Mutta eihän se kummoinen juttu ollut. Paljon vaikeampaa oli laittaa mokomat piskuiset kalat fileiksi. Isoin, 30senttinen ja puolikiloinen vonkale tarjosi jo ihan kunnon fileet.


Paistoin fileet voissa, maustettuna suolalla ja pippurilla, ja syötiin niitä iltapalalla ruisleivän päällä. Aikoinaan yhden muikkukesän takia en aikoihin sietänyt järvikalan makua ollenkaan, mutta kai siitä on tarpeeksi pitkä aika sitten jo, sillä ihan maukasta se kala oli. Mutta ruotoisuus ei ollut näiden vuosien varrella muuttunut miksikään - ruotojen vuoksi ei edes neljä kalaa saatu keskenämme syötyä loppuun...

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Ilta-grillailut

Ei sitä helteessä niin nälkä pääse tulemaan. Vähän voikkaria, melonia ja porkkanaa rannalla, ja tietty ne jädet, sillä pärjää päivän hyvin. Tällaisilla säillä tulee mieleen kymmenen vuoden takainen Kreetan matka, jolloin ekan kerran ymmärsin, miksi ihmiset niillä leveysasteilla syövät kunnon aterian vasta auringon jo laskettua!

Aurinko ei tosin ollut vielä suinkaan laskenut (eikä ole vieläkään tietenkään), kun meillä grilli kuumeni, mutta kello oli jo hyvän matkaa yli kahdeksan. Keitettiin kesän ensimmäiset (!!) uudet perunat, katettiin pihalle niiden kaveriksi kurkut ja tomskut, raejuustot, sinappisillit ja voit, keitettyjä kananmunia ja esikoiselle kylmiä nakkeja.

Sitten lykättiin grilliin herkkusieniä ja varhaissipuleita, sekä pari nakkia ja Wilhelmin juustomakkarapihvit. Kruunasin makkarat vielä cheddar-juustoviipaleilla, jotka sulatin makkarapihvin päälle, kun olin kääntänyt sen grillissä. Itselleni korvasin cheddarin chevréllä.

Kyllä oli herkullinen illallinen! Valkoviiniä vähän vielä kyytipojaksi :)

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Tapaksia ja suklaalättyjä

Tänään jäi minulta syömiset päivän aikana todella vähille. Joten kun olin tullut kotiin kaupan kautta, laitoin itselleni mukavan tapas-lautasellisen valkoviinilasillisen kaveriksi.
  • chevré-paloja
  • muutama salaatinlehti
  • pari aurinkokuivattua tomaattia ja kapriksia (samasta purkista)
  • muutama valkosipulitäytteinen oliivi
  • viipale parman-kinkkua
  • ja odd man out: sinappisilliä - teki vaan mieli :D
Kun olin nautiskellut tapakseni ja perheenikin oli kotiutunut retkeltä, paistoin koko porukalle iltapalksi lättyjä. Ihan tavallisia, suklaisuus oli esikoisen idea. Oli mökillä jo pohtinut, että pähkinäsuklaalevite voisi olla hyvää lättyjen kanssa, ja toivonut että sitä voisi joskus kokeilla, joten tänään kauppareissulla ostin sellaistakin. Ja leviteltiin sitten Nutellaa lätyille, mies ja esikoinen vielä mansikkakermaakin kaveriksi, ja hyväähän se oli!